Kukaan ei kaipaa sinua

Kukaan ei kaipaa sinua

Kirjan on kirjoittanut Michelle Gagnon. Teos on julkaistu Suomessa vuonna 2014. Kirjan on suomentanut Inka Parpola. Alkuperäinen kirja on nimeltään DONT TURN AROUND.

Kirjassa on käytänössä kaksi päähenkilöä, Noa Torson ja Peter Gregory, vaikka kirja keskittyykin vain enimmäkseen Noaan.  Noa on 16-vuotias ongelmallinen teinityttö joka on viettänyt yli puolet elämästään The Centerissä ja sijaisperheissä. Kun Noa herää hän huomaa olevansa sairaalassa, mutta miten ihmeessä hän on sinne päätynyt? Pian Noa kuitenkin tajuaa että paikka jossa hän on, ei todellakaan ole sairaala. Noa tekee uhkarohkean paon tehdasmaisesta rakenuksesta joka täyttyy vartijoista ja lääkäreistä. Mutta mikä on tuo arpi joka ylittää Noan rintakehän..?

Samoihin aikoihin Peterillä on tylsää. Peter on hakkeri joka on perustanut myös /ALLIANCE/ nimisen haktivisti sivuston joka rankaisee rikollisia, kuten eläinrääkkääjiä, kiusaajia, pedofiilejä jne. netin välityksellä. Hän löytää isänsä työpöydän laatikoista kummallisia kansioita jotka liittyvät jotenkin AMRFiin ja projekti Persefoneen. Peter tekee kuitenkin kohtalokkaan virheen kun ryhtyy hakkeroitumaan kyseiseen järjestelmään. Pian hänen kotiinsa tunkeutuu mustapukuisia miehiä ja mies nimeltään Mason, jotka vievät hänen läppärinsä.

Lopulta Noa ja Peter päätyvät erinäisten sattumien ja kohtausten seurauksena kimppaan. Tuo salaperäinen yritys AMRF jahtaa heitä kumpaakin erilaisista syistä. Leikkaus joka Noalle suoritettiin saattaa tehdä Noasta parannuskeinon tällähetkellä nuorten keskuudessa leviävään epidemiaan PEMAan, johon myös Peterin veli menehtyi. Kirjan edetessä juoni johdattaa lukijan henkilöiden, menneisyyden ja AMRFin pimeimpiin ja iljettävimpiin salaisuuksiin.

Kirja oli todella mahtava. Tykästyin todella kirjan hahmoihin ja heidän yksilöllisiin piirteisiinsä. Kirjantapahtuma paikat ja PEMA tauti on myös saatu vaikuttamaan hyvin todentuntuisilta. Kirja oli hyvin tapahtumarikas, ehkä vähän turhankin, mutta säilytti niin mielenkiinnon yllä. Kritiikkiä kuitenkin annan kirjan kannesta. Tyttö kannessa on ilmeisesti Noa, mutta kuvan tyttöon aivan liian "tälläytynyt" Noan roisiksi hahmoksi. Muuten suosittelen kirjaa luettavaksi kaikille siitä kiinnostuneille. Kirjaan on ilmeisesti tulossa seuraava osa (?), sillä juoni jäi todella auki.

-Aino